Siamilainen (SIA)

Siamilainen on yksi maailman tunnetuimmista ja vanhimmista kissaroduista – äänekäs, älykäs ja vahvasti ihmiseen kiintyvä.

Sen tunnistaa sinisistä silmistä, vaaleasta turkista ja tummista naamiovärisistä merkeistä.

Alkuperä ja historia

Siamilainen kuuluu alkuperäisrotuihin eli kissarotuihin, jotka ovat luonnostaan syntyneitä rotuja. Näiden rotujen kehitykseen ihmisen vaikutus on alkanut vasta 1800-luvun loppupuolella rotukissaharrastuksen myötä.

Siamilaisten alkuperä on Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Thaimaassa, jota kutsuttiin Siamiksi vuoteen 1949 asti. Euroopan ensimmäiset siamilaiset kissat saatiin Iso-Britanniaan Bangkokin kuninkaan palatsista.

Ulkonäkö

Siamilaisen vartalo on pitkä ja hoikka, mutta samalla jäntevä ja lihaksikas. Kissa on kokonaisuudeltaan elegantti, ja sillä on pitkät ja sirot jalat.

Siamilaisen pää on muodoltaan kiilamainen: kiila alkaa nenästä ja levenee vähitellen korviin asti. Korvat jatkavat kiilavaikutelmaa muodostaen kolmion. Korvat ovat suuret, leveät ja avoimet tyvestä ja kapenevat kärkeä kohti.

Silmät ovat syvän siniset. Väritys on naamioväritys, jossa keskivartalo on vaaleampi ja pointit – tassut, häntä ja naama – tummemmat.

Turkki on lyhyt, kiiltävä, silkkinen ja vartalonmyötäinen. Siamilaisella esiintyy useita eri värejä, joista perinteisin on ruskeanaamiosiamilainen.

Luonne

Siamilaiset ovat vilkkaita, leikkisiä ja puheliaita kissoja, jotka osallistuvat mielellään perheen arkeen. Ne kiintyvät vahvasti ihmisiinsä ja tunnetaan älykkyydestään sekä kekseliäisyydestään. Aktiivisuudestaan huolimatta monet siamilaiset viihtyvät myös sylissä ja hakeutuvat mielellään omistajansa seuraan.

Variantit

Siamilaisissa ja itämaisissa lyhytkarvoissa voi esiintyä pitkäkarvageeniä kantavia yksilöitä eli variantteja. Ne ovat rotupuhtaita kissoja, mutta niiden jälkeläisissä voi syntyä pitkäkarvaisia pentuja.

Lisätietoa varianteista löydät → itämaisten rotujen esittelystä.